Innovaatiobarometrin tulosten analysointi

Journal number
VK/36065/05.01.02/2022
Year of completion
2022
Administrative branch
Valtiovarainministeriö

TUTUSTU valtiovarainministeriön julkaisuun

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

Valtiovarainministeriö toteutti keväällä 2022 ensimmäistä kertaa julkisen sektorin innovaatiobarometrin valtiolla. Innovaatiobarometri toteutettiin yhtä aikaa kunnissa toteutetun julkisen sektorin innovaatiobarometrin kanssa. Julkisen sektorin innovaatiot ovat aihe, johon sekä OECD että pohjoismaat ovat kiinnittäneet viime vuosina enenevissä määrin huomiota. Barometrin tavoitteena on tuottaa tietoa julkisen sektorin innovaatioista päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden käyttöön, ja auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan vaikuttavampaa innovaatiotoimintaa. Kyselyn toteuttaminen lisää aiheen tunnettuutta ja auttaa tekemään näkyväksi eri puolilla julkista sektoria tehtyjä innovaatiota.

Mitä tehtiin?

Barometrin kohderyhmänä oli valtionhallinnon ja yliopistojen johto. Kysely lähetettiin valtiolla yhteensä 142 eri organisaatioon, kuten ministeriöihin, virastoihin, valtion erillistehtäviä hoitaviin yrityksiin, eduskunnan alaisiin laitoksiin ja yliopistoihin. Vastauksia saatiin 44 % niistä organisaatioista, joihin kysely lähetettiin.

Analysointipalvelut toteuttivat data-analyysia kyselyn tuloksista ja tuottivat kuvaajia barometriä käsittelevään julkaisuun. Analyysi koostui erityisesti motivaatiota ja yhteistyötä kuvaavien muuttujien välisten korrelaatiokertoimien laskemisesta sekä ryhmienvälisten jakaumaerojen tarkastelusta. Havainnot käytiin läpi yhdessä ja niille haettiin selityksiä.

Mitä saavutettiin?

Kyselyn tulosten pohjalta voidaan nostaa eri asioita yhteiseen keskusteluun ja tunnistaa kehittämistoimenpiteitä. Tuloksista tunnistettiin esimerkiksi yleisimmät ohjauksen lähteet, motivoivat tekijät, tärkeimmät voimavarat, yhteistyökumppaneita sekä kokemuksia erilaisten resurssien riittävyydestä. Tulokset kuvailivat myös innovaatioita itseään. Innovointia tapahtui melkein kaikissa vastaajien organisaatioissa, ja innovaatiot keskittyivät useimmiten prosessien parantamiseen. Innovaatioiden pyrkimykset taas kertoivat tarpeista ja pyrkimyksistä, jotka olivat laajasti läsnä vuosina 2020-2021: uusien teknologioiden tuoma mahdollisuus tehostaa toimintaa, sekä mukautuminen koronapandemiaan.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi innovaatiobarometriä vertaillaan Kuntaliiton samaan aikaan toteuttaman kyselyn tuloksiin. Näitä tuloksia tullaan viestimään määrätietoisesti. Vertailua voi myös jatkaa Suomen ulkopuolelle muihin Pohjoismaihin, koska kyselyt on suunniteltu laajassa kotimaisessa ja kansainvälisessä sidosryhmäyhteistyössä. Kyselyt mahdollistavat vaikuttavampaa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa luomalla tietopohjaa päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden käyttöön.

”Valtiovarainministeriö käy eri toimijoiden kanssa keskusteluja siitä, millaisiin johtopäätöksiin ja jatkotoimenpiteisiin valtion innovaatiobarometrin tulokset antavat aihetta. Kyselyn perusteella mielikuva tylsästä julkisesta sektorista ja harmaista virkamiehistä on auttamattoman vanhentunut. Innovaatiot ja niiden potentiaali ymmärretään laajalti.”

Toimeksiannon palaute

”Valtiokonttori tuotti tulosten pohjalta kysymyskohtaiset kuviot ja myös syvempää data-analyysia, kuten eri tekijöiden välisiä korrelaatioita. Yhteistyö Valtiokonttorin kanssa oli saumatonta ja valtiokonttorilaisten asiantuntemus auttoi meitä tunnistamaan merkittäviä ja mielenkiintoisia havaintoja aineistosta.”