Tulevaisuuspaneelikyselyn vastausten analysointi

Journal number
VK/20567/05.01.02/2023
Year of completion
2023
Administrative branch
Valtiovarainministeriö

SIIRRY raportille

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

Valtiovarainministeriön toimeksiannosta analysointipalvelut toteutti analyysin ja koosteraportin Tulevaisuuspaneeli -asiantuntijaverkostolle teetetyn kyselyn vastauksia.

Valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosasto on koonnut Tulevaisuuspaneeli -asiantuntijaverkoston, joka koostuu vajaasta 80 asiantuntijasta, johtajasta ja tutkijasta eri sektoreilta. Tulevaisuuspaneelin avulla tavoitellaan yhteistä ymmärrystä siitä, miltä maailma ja julkisen hallinnon toimintaympäristö näyttävät 2030 -luvulla, ja pyritään tunnistamaan niitä tekijöitä ja kehityskulkuja, jotka vaikuttavat tulevaisuuden julkisen hallinnon rooliin ja rakentumiseen.

Tulevaisuuspaneelille tehtiin keväällä 2023 pilottikysely, joka toimi ensimmäisenä askeleena kohti yhteistä tulevaisuuskeskustelua. Kysely kartoittaa hallinnon suhtautumisesta tulevaisuuteen, tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä teemoja ja hiljaisia signaaleja.

Mitä tehtiin?

Kyselyn vastauksia analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin, tekstianalyysin ja laadullisen analyysin keinoin. Lopputuotoksena syntyi laadullista analyysia sisältävä visualisoitu raportti, joka julkaistiin myös tutkihallintoa.fi -sivustolla.

Mitä saavutettiin?

Raportissa hahmotettiin tulevaisuuspaneelin jäsenten näkemyksiä julkisen hallinnon ja oman organisaation tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi tavoitteena oli oppia ja saada palautetta tulevaisuuspaneelin jatkokehittämiseksi.

Saatujen tulosten mukaan paneelin suhtautuminen tulevaisuuteen oli pääsääntöisesti myönteistä. Julkisen hallinnon ja oman organisaation kykyyn hoitaa perustehtäviään luotetaan melko vahvasti, mutta etenkin julkisen hallinnon kehityskykyyn taas suhtaudutaan melko epäilevästi. Kyselyn vastauksista nousee esille useita julkisen hallinnon ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaa uhkaavia tekijöitä ja ilmiöitä sekä tarvetta uudistua niiden edessä.

Vastauksissa yleisimmin toistuvia uhkia olivat ilmastomuutos, julkisen talouden kestävyys ja siihen kytkeytyvä väestön ikääntyminen, yhteisöllisyyden rapautuminen ja yhteistyön puute, resurssit ja rahoitus sekä työvoiman saatavuus ja siihen kytkeytyvät osaajapula ja kouluttautuneen työvoiman määrän väheneminen. Mainintoja saivat myös maahanmuuton hallinta, alueellinen ja väestöllinen polarisoituminen, heikentynyt mielenterveys ja hyvinvointi sekä kielellisten ja kulttuurillisten taitojen rapautuminen. Pääteemoja toimintaa ja kehitystä edistävissä tekijöissä taas olivat yhteistyön lisääminen, asiantuntijuus ja digitalisaation edistäminen.

Tutustu raporttiin yllä olevasta linkistä!